Avainsana-arkisto: Ulla Kampman

Tampereen päihdehoito tarvitsee kokonaissuunnitelman

Julkaistu , kirjoittanut
1

Aamulehti 22.5.2021

Julkisuudessa on käyty ainakin viimeiset neljä vuotta keskustelua Tampereen päihdehoidon ongelmista. Erilaisia selvityksiä on tehty ja jälleen kerran on yksi työryhmä hiljattain perustettu.

Perusongelma on, että eri hoitoyksiköt eivät muodosta keskinäiseen yhteistyöhön tähtäävää toimintamallia. Järjestelmä on sekä asiakas- että ammattilaisnäkökulmasta erittäin vaikeasti navigoitava. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee.

Toimivan hoitojärjestelmän tunnusmerkkejä ovat määritellyt ja tunnistetut eri asiakasryhmien hoitoketjut ja eri yksiköiden eriytyneet ja yhteiset tehtävät näissä hoitoketjuissa, toimiva hoidon porrastus perus- ja erityistason palveluiden kesken sekä palvelujen asiakaslähtöisyys.

Kaikki nämä rakenteet edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua ja asioihin paneutuvaa johtamista pysyäkseen ajan tasalla. Ongelmien lisääntyessä ja muuttaessa muotoaan myös järjestelmän on kehityttävä.

Uusien yksiköiden tai toimintojen perustaminen ei ole nyt oikea ratkaisu. Päihdehoidon kokonaisuus tulisi viimeinkin suunnitella ja organisoida kokonaan uudelleen nimenomaan hoitoketjujen, hoidon porrastuksen ja asiakkaiden hoitoon hakeutumisen yksinkertaistamisen näkökulmasta.

Myös perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta tulisi ottaa tiiviimmin osaksi hoitoketjuja ja hoidon porrastusta suunniteltaessa. Vain tällä tavalla voidaan tarjota päihdepalveluita kasvavalle avuntarvitsijajoukolle ja kuntalaiset saavat ansaitsemansa avun ilman turhaa odotusta ja pallottelua.

Ulla Kampman, kuntavaaliehdokas, SDP Tampere

Tampereen päihdehoito tarvitsee pikaisen remontin

Julkaistu , kirjoittanut

AL:ssä 17.2.2021 oleva uutinen Tampereen kaupungin vastuulla olevasta Hoiva-yhtiön tuottamasta päihdepalvelusta oli kylmää luettavaa.

Juuri kun olemme saaneet tietoomme päihde- ja mielenterveyspalveluiden heikon tilanteen, jota TAYS:n psykiatrian toimialue parhaillaan pyrkii palveluiden integraation toteuduttua korjaamaan, saammekin lukea kaupungin vastuulle jääneen osa-alueen eli huumehoidon surkeasta hoidosta.

Nyt tarkasteltuna on todella harmillista, että päihdepalveluista osa jäi integraation ulkopuolelle, nimenomaan kaupungin vastuullisten toimijoiden tahdosta. Näyttää siltä, että tätäkään kokonaisuutta ei saada kaupungin organisoimana toimimaan kunnolla. Sen lisäksi, että palvelun tuottajalla ei ole lääkärityövoimaa, koko hoitojärjestelmä on liian monimutkainen ja sekava apua tarvitseville asiakkaille.

Järjestelmässä on useita toimijoita, joiden yhteistyö ei toimi kunnolla. Se ei muodosta yhtenäistä palveluketjua, joka vastaisi asiakkaiden tarpeisiin sujuvasti ja joustavasti päihdeongelman eri vaiheissa. On riski, että asiakkaat jäävät heitteille.

Nyt tulisi pikaisesti kehittää kaupungin vastuulle jäänyttä päihdepalveluiden kokonaisuutta maakunnallisen yhteistyön suuntaan yhteistyössä TAYS:n psykiatrian toimialueen kanssa. Näytetyksi on tullut, että kaupungilta puuttuu riittävä osaaminen asian hoitamiseksi

Ulla Kampman
Tampereen kaupungin varavaltuutettu (sd)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vj.

Psykiatrian integraatio tarvitsee täyden tuen

Julkaistu , kirjoittanut

Tamperelainen 26.1.2021

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ollut viime aikoina kovien haasteiden edessä. Viime vuonna alkaneet mittavat säästötoimenpiteet ja koronapandemia ovat vaatineet kaikilta toimijoilta valtavia ponnistuksia. Sairaanhoitopiirin ja TAYS:n tuoreet johtajat ovat joutuneet käyttämään kaiken tietotaitonsa, jotta asiat etenisivät hallitusti. Henkilöstö on venynyt jatkuvien muutosten ja säästökuurien edessä.

Kaikkien jaksamista on kuitenkin helpottanut ajatus, että yhdessä selvitään tämäkin koronan aiheuttama yllättävä ja toivottavasti rajallinen ajanjakso. Sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen seurannut tilannetta huolestuneena ja toivonut, ettei tilanne enää tästä pahenisi.

Tämä toive ei toteutunut. Vuoden vaihteessa toteutettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatio, jossa suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten palveluita yhdistettiin sairaanhoitopiirin toiminnaksi, on osoittautunut ongelmallisemmaksi kuin asiaa päättäessämme tiesimme.

Tiedossa oli, että Tampereen kaupungin mielenterveyspalveluissa oli ongelmia erityisesti hoitoon pääsyssä. Myös kroonisesta lääkärivajeesta oli tietoa. Mutta se tilanne, mikä nyt on alkanut tulla julkisuuteen, on aivan eri luokkaa kuin saatoimme kuvitella. Teimme päätöksemme vajavaisin tiedoin.

PSHP:n valtuutettuna tärkein tehtäväni on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluiden, joita tarjotaan, tulee olla ennakoituja ja riittävän laadukkaita. Uuteen toimintaan täytyy pystyä valmistautumaan parhaalla mahdollisella olemassa olevalla tiedolla. Sitä tietoa meillä ei ollut. Siirtyneen toiminnan hoitovaje on paljon suurempi kuin kukaan osasi odottaa.

Miten voi olla mahdollista, että tätä ei tiedetty? Todellista tilannetta ei osattu ennakoida eikä siihen osattu valmistautua.

Millainen vaikutus asialla on toiminnasta vastuun ottaneelle yksikölle? Riittävätkö rahat ja nykyinen henkilöstö selvittämään asian, vai jatkuuko apua tarvitsevien hätä? Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että TAYS:n psykiatrian toimialue saa kaiken mahdollisen tuen näiden elintärkeiden palveluiden kehittämisessä.

Ulla Kampman
sh, PSHP:n valtuutettu (sd)

Kovaa peliä Pirtestä

Julkaistu , kirjoittanut

Tarjottu Aamulehteen 7.9. 2020 vastineeksi, mutta Aamulehti ei julkaissut

Aamulehdessä 7.9. oli hyvin yksipuolinen toimittaja Happosen kirjoittama uutinen Tampereen kaupungin työterveyspalveluiden myynnistä kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolaisen antamiin, työterveysyhtiötä koskeviin tietoihin perustuen.

Jo otsikkotasolla sorruttiin vääristelyyn. Kirjoituksessa väitetään, että Pirtellä on liikaa yksityisiä asiakkaita. Väite on harhaanjohtava, ja asian suhteen ollaan yhtiössä valmiita tekemään tarvittavia yhtiöjärjestelyjä asian ratkaisemiseksi.

Toinen väite, että kaupunki on myymässä työterveyspalvelunsa, on myös virheellinen. Todellisuudessa kaupungin omistajaohjaus on esittänyt kaupunginhallituksen konsernijaostolle, että työterveyspalvelut kilpailutetaan, johon konsernijaosto myöntyi äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallitus päättää 16.9., edetäänkö asiassa vai luovutaanko tästä huonosta ajatuksesta. Jos asia etenee, kaupunginvaltuusto päättää myynnistä, mikäli ostotarjoukset ovat kohtuullisia.

Myyntiin liittyvissä perusteluissa, jotka olivat luettavissa konsernijaoston asialistalta, oli useita virheellisiä tietoja yhtiöstä. Pirten hallitus on pyytänyt omistajaohjausta korjaamaan tiedot ennen kaupunginhallituksen kokousta, jotta päätös kilpailutuksesta voidaan tehdä oikeaan tietoon perustuen.

Pirte on hyvä yhtiö, kertoo rahoituspäällikkö. Tämä on totta, vaikka kaupunki kohtelee sitä tällä hetkellä todella epäreilulla tavalla. Itse en tarjoaisi omistamaani yhtiötä kilpailijoiden suurennuslasin alle yksityiskohtaisine tietoineen. Esimerkkeinä onnistumisesta kuvataan joidenkin kuntien työterveyspalveluiden myynnit. Huomiotta jää kuitenkin se, että myyntihuuman jälkeen alkaa arki ja riittävän alueellisen monopolin saavutettuaan yksityinen toimija luonnollisesti nostaa hintojaan.

x x

Rahoitusjohtaja haluaa samat mutta edullisemmat työterveyspalvelut kuin nyt on. Alaa yhtään tunteva voisi ihmetellä, missä mielikuvitusmaailmassa tässä eletään?

Vaikka omistajaohjauksen suuntaan on toistuvasti viestitty, että erikoislääkärikoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa ei ole myynnin jälkeen enää kaupungin käsissä, tämä viesti ei mene perille. Myyntiaikeet eivät aiheuta pelkästään huolta pirteläisten keskuudessa vaan monen muunkin asioita seuraavan kuntalaisen keskuudessa.

Tämä prosessi alkaa jo muistuttaa läpinäkymättömyydessään kabinettijohtamista.


Ulla Kampman, Pirten hallituksen jäsen

Kaupungin työterveysyhtiö laitetaan lihoiksi

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti lähetetty 30.8.2019, julkaistu

Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti äänin 4-5 laittaa Pirten (Tullinkulman työterveys Oy) myyntiin. Hämmästyttävää oli, että virkavastuulla olevien valmistelijoiden perusteluteksti ei monilta osin perustunut faktoihin, joiden perusteella poliittiset päättäjät tekivät päätöksensä.

Myyntiesitys keskittyy myymisestä saatuun rahalliseen hyötyyn ottamatta huomioon siihen liittyviä taloudellisia menetyksiä, kuten esimerkiksi Pirten merkittäviä ostoja Fimlabilta ja kuvantamiskeskukselta. Yksityiset työterveysyhtiöt rahastavat luonnollisesti yksityisillä laboratoriopalveluillaan ja kuvantamisellaan.

Pirtellä on asiakkaana lähes 2000 pääasiassa tamperelaista yritystä, joilla on yhteensä vajaa 20 000 työntekijää. On itsestään selvää, että viimeistään seuraavan sopimuskauden alkaessa näiden yritysten työterveyshuollon kustannukset tulevat nousemaan.

Pirte tarjoaa myös lakisääteisiä työterveyspalveluita erityisesti pienille yrityksille ja yrittäjille, joille muut toimijat eivät niitä tarjoa tai heiltä edellytetään kalliita pakettisopimuksia. Päättäjien tulisi kantaa vastuuta myös heistä. Pirte vaikuttaa alueen työterveyden hintatasoon tasapainottavasti. Tampereen työterveyspalveluiden hintataso on edullinen suhteessa muuhun Suomeen.

x x

Kuinka käy yliopistoyhteistyön? Pirtellä on lupa toimia erikoislääkäreitä kouluttavana yksikkönä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Tämä koulutustoiminta on taannut yritykselle hyvän ja laadukkaan lääkäriresurssin. On selvää, ettei yksityisellä toimijalla ole intressiä käyttää tulojaan heille tuottamattomaan toimintaan.

Työterveyshuollon ydintä ovat työperäisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja työkyvyn ylläpito.

Seuraamme mielenkiinnolla, kuinka eri tahot päätöstentekovaiheessa ottavat huomioon kokonaisuutta laajemmin. Vastustamme tällaista lyhytnäköistä pyrkimystä paikata kaupungin taloutta.

On ilmeistä, että Pirten myynti lämmittää vain hetken kassaa, kuten tietotekniikkayhtiön kohdalla aikanaan kävi.

Ulla Kampman (sd) Pirten hallituksen jäsen
Ilpo Sirniö (sd) PSHP: hallituksen varapuheenjohtaja

Soten valinnanvapaus vajaakuntoisillekin

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti lähetetty 29.3.2017, julkaistu

Hallituksen ajaman sote -valinnanvapauslain lausuntokierros on juuri päättynyt. Nyt odotellaan hallituksen esitystä lain sisällöksi. Valinnanvapaudelle on asetettu paljon odotuksia.

On puhuttu kustannussäästöistä, toimintojen tehostamisesta ja jonojen purkamisesta. Yhteiskuntavastuusta ei ole puhuttu. Sote-palveluiden tuottamisesta kilpailevien yritysten tavoiteltavista arvoista on mainittu yhteiskuntavastuu, jota ei kuitenkaan ole määritelty muuten kuin että yrityksen verotuksen on tapahduttava Suomessa.

Suomessa on noin miljoona vajaakuntoista. Heidän perusoikeuksiensa turvaamiseksi olisi hallituksen tulevassa lakiesityksessä huomioitava sote-palveluja tuottavien yritysten yhtenä kilpailutustekijänä myös yritysten toimintamallin tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo. Tätä voitaisiin mitata esimerkiksi vajaakuntoisten työllistämistavoitteena, kokemusasiantuntijatoiminnan aktiivisuutena, itsenäisen asumisen tukemisena tai asiakkaiden itsensä osallistumisena stigman eli sairauteen liittyvän häpeäleiman vastaiseen työhön.

Esim. Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että palveluja tuotetaan monituottajamallilla eri toimijoiden kesken. Toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön palvelunkäyttäjien, maakunnan, yritysten ja yhdistysten kesken. Yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamista voitaisiin hyödyntää peruspalveluiden lisäksi ainakin päihde- ja mielenterveystyössä, vammaispalveluissa ja monien pitkäaikaissairauksien kuntouttavassa toiminnassa. Sillä olisi merkittävä vaikutus eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisijänä.

x x

Parhaimmillaan voisimme muuttaa nykyisen, asiakkaan passiiviseen ja usein ulkopuoliseen rooliin pakottavan järjestelmämme kertaheitolla sellaiseksi, jossa toimivat rinnakkain alan ammattilaiset ja oman vastuunsa tietävät asiakkaat. Tämä olisi motivoivaa ja tehokasta, synnyttäisi myös säästöjä ja parantaisi ihmisten elämänlaatua.

Hallituksen tulevalle viikolle lupaamaa valinnanvapauslain esityksen ei tule läpäistä eduskuntakäsittelyä ilman että siihen kirjataan yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamisvelvoite yritysten kilpailutusperusteena.

Ulla Kampman

Ratikka kannattaa rakentaa

Julkaistu , kirjoittanut

Valtuustopuhe 24.10.2016

Ratikan rakentamisen hinnannousu oli todella ikävä yllätys myös minulle, joka olen tukenut ratikan rakentamista euroja tuijottaen. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi hankkeen kannattavuudesta omien käyttökokemusteni perusteella.

Olen sattumalta vieraillut kahdessa ratikkakaupungissa tämän kesän aikana.
Tampereen kokoisessa Åårhusissa, jossa ratikkaa parhaillaan rakennetaan hallitusti, muuta liikennettä kunnioittaen ts. en nähnyt liikennekatastrofeja sekä Tamperetta isommassa kaupungissa Portossa, jossa minulle lopullisesti selvisi tämän liikennemuodon hyvät puolet: esteettömyys, aikatauluvarmuus, nopeus ja turvallisuus.

Haluan uskoa hankkeen kannattavuuteen myös taloudellisessa mielessä tamperelaisena, yliopistolaisena ja joukkoliikenteen ja pyöräilyn kannattajana.

Työhyvinvointia kiitoksesta

Julkaistu , kirjoittanut

Valtuustopuhe 16.3.2015
On hienoa, että kaupunki työnantajana esittää työntekijöilleen mahdollisuutta saada käyttöönsä liikuntaseteleitä, vaikka ajat ovatkin tiukat.

Pienetkin teot, jotka lisäävät työhyvinvointia ovat tärkeitä. Työhyvinvointi onkin otettava kaupunkiorganisaatioissa strategisen ja tietoisen kehittämisen kohteeksi.

Työpaikoilla on myös huolehdittava, että esimiehillä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.

x x

Niin sanottu Inhimillinen pääoma on otettava tehokkaaseen käyttöön. Inhimillinen pääoma tarkoittaa henkilöstöön ja työyhteisöön sidoksissa olevia aineettomia resursseja, joita ovat esimerkiksi osaaminen ja asenteet.

Parhaita tapoja vaikuttaa asenteisiin on julkinen kiitos!
Inhimillinen pääoma tukee työyhteisön hyvinvointia, tuottavuutta ja kykyä uudistua. Inhimillinen pääoma vaikuttaa myös työurien pituuteen ja eheyteen.

Lisäksi erityisesti muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen ja että he saavat riittävästi tietoa muutoksesta.
Työhyvinvointipääomaa syntyy yhteisöllisyydestä ja työpaikan toimivista käytännöistä.

Työhyvinvointipääoma on strateginen resurssi, jonka kasvattaminen ja ylläpitäminen pitkällä tähtäimellä on kilpailukyvyn tärkeä edellytys.

Vastuullinen työnantaja ymmärtää tämän viimeistään nyt, kun esimerkiksi kilpailu osaavasta hoitohenkilöstöstä alkaa toden teolla.

Mainostusta kaupungin nimissä

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti 9.3.2015

Lauantain 7.3.2015 Aamulehdessä oli YIT:n nelisivuinen ilmoitusliite, jossa esiintyi Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen. Hän vakuutti rakennettavasta Ranta-Tampellan alueesta tulevan korkeatasoisen ja vetovoimaisen.

Tämän lehtimainoksen asetelma tuntuu hieman oudolta. Kaupungin virkamies ylistämässä yksityisen rakennusyhtiön hanketta yhtiön kustantamassa mainoksessa. Onko virkamies tehnyt rakennusyhtiön kanssa sopimuksen mainoksessa esiintymisestä ja hänen esimiehensä on hyväksynyt tästä sivutoimesta tehdyn ilmoituksen, joka on sivutoimen harjoittamisen edellytys myös Tampereen kaupungilla?

Sivutoimi-ilmoitus on julkinen ja siitä ilmenevät varmasti perusteet sille, miten mainoksessa esiintyminen edistää kyseisen virkamiehen vastuulla olevia työtehtäviä, ja että sivutoimen harjoittaminen ei aiheuta esteellisyyttä kyseiselle virkamiehelle.

Voihan olla, että yhteistyö rakennusyhtiön kanssa ei rajoitu ainoastaan tähän yksittäiseen mainokseen? Toki tästä muusta yhteistyöstä on siinä tapauksessa tehty myös sivutoimi-ilmoitus.

x x

Kun Tenhusen sitaatteja lukee mainoksesta, tulee ristiriitainen olo. Onko tämä totta vai mainospuhetta? Esimerkkinä lause: ”Se kiinnostaa kauempaakin tulevia ja sen yhteiskäyttömahdollisuudet ovat avoinna kaikille kaupunkilaisille”.

Kyseisen alueen rakentamisesta päättämässä olleina olemme sitä mieltä, että mainoksessa esitetyt kommentit ovat liioiteltuja ja ruusuisia. Totuushan on, että ne harvat, joilla on varaa hankkia asunto kyseiseltä luksusalueelta, tuskin haluavat takapihalleen bilettäviä kaupunkilaisia, varsinkaan kun asuntojen ja rantaviivan väli on niin kapea, että siinä tuskin pystyy rinnakkain kävelemään tai pyöräilemään.

Tätä tamperelaista ”rakentamismallia” käytetään toki muuallakin rantarakentamisen uudiskohteissa. On kuitenkin mielestämme asiallista oikaista, että mainoksessa esitetty ei suinkaan ole kaikkien asian valmisteluun ja päätöksiin osallistuvien näkemys. Vaikka arvostamme suuresti kaupungin työntekijöitä, jotka paneutuvat työhönsä vastuullisesti ja kantavat huolta kuntalaisille verorahoin annetuista palveluista, niin tällainen edustaminen silti kummeksuttaa.

Tässä tapauksessa kaupungin edustajien tehtävä on tuoda esille realistinen kuva siitä, mitä alueelle ollaan rakentamassa ja kenelle. Firmat voivat toki harjoittaa vapaasti ylitsevuotavaa markkinointia omissa nimissään, sen lukijakin osaa asettaa omaan kategoriaansa.

Kaupunginvaltuutetut (SDP)
Ulla Kampman ja 2 muuta valtuutettua
Tampere

Pokkinen tahrasi Aamulehden maineen

Julkaistu , kirjoittanut

Tarjottu Aamulehteen 2.6.2014, lehti ei julkaissut

Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen tunnetaan tylsästä kynästään. Tällä kertaa hänen kynän terä katkesi kokonaan. Jollakin hän sai kuitenkin aikaiseksi raapustuksen, jolla tahrasi Aamulehden maineen.

Pokkisen maanantainen kirjoitus SDP:n puheenjohtajasta Antti Rinteestä oli pohjanoteeraus, suoranainen farssi. Luulisi pitkän linjan toimittajan ymmärtävän jotakin journalistisen tyylin ja lisäksi tosiasioiden päälle, mutta ei. Pokkinen ratsastaa omahyväisenä cowboyna ja ratsailta laskeuduttuaan pukee tuomarin viitan ylimielisenä ylleen.

Kyse on päätoimittaja Pokkisen kolumnista Aamulehdessä 2.6. 2014. Toki montakin mieltä saa poliitikoista olla, mutta henkilökohtaisiin loukkauksiin ei pitäisi mennä. Nyt ovat Aamulehden päätoimittajan hermot ja harkinta pettäneet pahan kerran.

Erityisen inhottavaa oli Pokkisen lausuma: ”Antti Rinne meni Brysseliin kokoukseen. Muut EU-valtiovarainministerit ihmettelivät, että koska oikea ministeri tulee, kun turvamies tuli jo?”.

Pokkisen mauttomuudella ei näytä olevan rajaa. Lausuma hipoo kunnianloukkauksen tunnuspiirteitä. Varsinkin kun herran kirjoitus ei ole vakiintuneen kolumnistin palstalla, kuten Matti Pitkolla, jossa hän sivaltaa huumorilla kaikkea mikä liikkuu. Pokkisen taidot eivät tähän riitä, ja kun kyse on satunnaisesta palstasta, tämä on poliittista provokaatiota Aamulehdeltä.

x x

Näinkö pelottava Antti Rinne on? Että on lyötävä tuoretta puheenjohtajaa vyön alle minkä ehtii? Erityisen ällöttäviä olivat Pokkisen rinnastukset Rinne, Alko, Altia ja punaviini. Näinkö sitoutumattoman kokoomuslaisen lehden päätoimittaja on ihan itse keksinyt – vai Kokoomusko – ryhtyä parjauskampanjaan Antti Rinnettä vastaan?

Poliitikkoja saa ja pitää arvostella, mutta rajansa kaikella. Onneksi fiksu lukija tajuaa Jorma Pokkisen päämäärät ja sen, kuinka ala-arvoisen kirjoituksen hän on nyt tuhertanut.

Antti Rinteen nahka kestää tämän, olen siitä varma, mutta mitä tämä vaikuttaa Aamulehden uskottavuuteen ja lukijasuhteeseen? Jos Matti Pitko olisi sivallellut vastaavaan tyyliin (tosin kielikuvallisesti Pitko olisi ollut valovuoden Pokkista edellä), ei Pitkon kirjoituksesta olisi kukaan närkästynyt.

Kun päätoimittaja ryhtyy harrastelemaan kolumneja tällä tasolla, seuraukset ovat aivan toista. Varsinkin kun taustalla on poliittinen tarkoitusperä.

x x

Ilmoitan tässä ja nyt, että lopetan Aamulehden tilaamisen, koska en hyväksy maksamassani julkaisussa perusteettomia lausumia, helppoheikkimäisiä ilmaisuja ja suoranaisia törkeyksiä. Taidan tilata Helsingin Sanomat.

Päätteeksi Pokkiselle 15 tosiasiaa, jotka auttavat selviämään kitkeryydestä:

  1. Älä kadehdi toisten menestystä!
  2. Onnistuuko extempore keskustelu toimittajalta englanniksi yleisön edessä?
  3. Mielenilmaus on vapaan yhteiskunnan kansalaisen oikeus!
  4. Itsensä näköinen mies voi joskus ärsyttää.
  5. Onko Pokkinen pulmunen?
  6. Onko Pokkinen raivoraitis?
  7. Demokratia voi kiristää despootin mieltä.
  8. Hyväksy asiat, jotka eivät sinulle kuulu.
  9. Onko huono omatunto?
  10. Itsensä näköinen mies voi joskus ärsyttää.
  11. Näyttääkö Aleksander Jormankin mielestä ihanalta?
  12. Onnistuisi, jos Kokoomus ei estelisi.
  13. Kuka kunnioittaa työmiestä ja taiteilijaa?
  14. Hyväksy asiat, jotka eivät sinulle kuulu.
  15. Älä ole naurettava!