Avainsana-arkisto: terveydenhuolto

Tampereen päihdehoito tarvitsee kokonaissuunnitelman

Julkaistu , kirjoittanut
1

Aamulehti 22.5.2021

Julkisuudessa on käyty ainakin viimeiset neljä vuotta keskustelua Tampereen päihdehoidon ongelmista. Erilaisia selvityksiä on tehty ja jälleen kerran on yksi työryhmä hiljattain perustettu.

Perusongelma on, että eri hoitoyksiköt eivät muodosta keskinäiseen yhteistyöhön tähtäävää toimintamallia. Järjestelmä on sekä asiakas- että ammattilaisnäkökulmasta erittäin vaikeasti navigoitava. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee.

Toimivan hoitojärjestelmän tunnusmerkkejä ovat määritellyt ja tunnistetut eri asiakasryhmien hoitoketjut ja eri yksiköiden eriytyneet ja yhteiset tehtävät näissä hoitoketjuissa, toimiva hoidon porrastus perus- ja erityistason palveluiden kesken sekä palvelujen asiakaslähtöisyys.

Kaikki nämä rakenteet edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua ja asioihin paneutuvaa johtamista pysyäkseen ajan tasalla. Ongelmien lisääntyessä ja muuttaessa muotoaan myös järjestelmän on kehityttävä.

Uusien yksiköiden tai toimintojen perustaminen ei ole nyt oikea ratkaisu. Päihdehoidon kokonaisuus tulisi viimeinkin suunnitella ja organisoida kokonaan uudelleen nimenomaan hoitoketjujen, hoidon porrastuksen ja asiakkaiden hoitoon hakeutumisen yksinkertaistamisen näkökulmasta.

Myös perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta tulisi ottaa tiiviimmin osaksi hoitoketjuja ja hoidon porrastusta suunniteltaessa. Vain tällä tavalla voidaan tarjota päihdepalveluita kasvavalle avuntarvitsijajoukolle ja kuntalaiset saavat ansaitsemansa avun ilman turhaa odotusta ja pallottelua.

Ulla Kampman, kuntavaaliehdokas, SDP Tampere

Tampereen päihdehoito tarvitsee pikaisen remontin

Julkaistu , kirjoittanut

AL:ssä 17.2.2021 oleva uutinen Tampereen kaupungin vastuulla olevasta Hoiva-yhtiön tuottamasta päihdepalvelusta oli kylmää luettavaa.

Juuri kun olemme saaneet tietoomme päihde- ja mielenterveyspalveluiden heikon tilanteen, jota TAYS:n psykiatrian toimialue parhaillaan pyrkii palveluiden integraation toteuduttua korjaamaan, saammekin lukea kaupungin vastuulle jääneen osa-alueen eli huumehoidon surkeasta hoidosta.

Nyt tarkasteltuna on todella harmillista, että päihdepalveluista osa jäi integraation ulkopuolelle, nimenomaan kaupungin vastuullisten toimijoiden tahdosta. Näyttää siltä, että tätäkään kokonaisuutta ei saada kaupungin organisoimana toimimaan kunnolla. Sen lisäksi, että palvelun tuottajalla ei ole lääkärityövoimaa, koko hoitojärjestelmä on liian monimutkainen ja sekava apua tarvitseville asiakkaille.

Järjestelmässä on useita toimijoita, joiden yhteistyö ei toimi kunnolla. Se ei muodosta yhtenäistä palveluketjua, joka vastaisi asiakkaiden tarpeisiin sujuvasti ja joustavasti päihdeongelman eri vaiheissa. On riski, että asiakkaat jäävät heitteille.

Nyt tulisi pikaisesti kehittää kaupungin vastuulle jäänyttä päihdepalveluiden kokonaisuutta maakunnallisen yhteistyön suuntaan yhteistyössä TAYS:n psykiatrian toimialueen kanssa. Näytetyksi on tullut, että kaupungilta puuttuu riittävä osaaminen asian hoitamiseksi

Ulla Kampman
Tampereen kaupungin varavaltuutettu (sd)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vj.

Psykiatrian integraatio tarvitsee täyden tuen

Julkaistu , kirjoittanut

Tamperelainen 26.1.2021

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ollut viime aikoina kovien haasteiden edessä. Viime vuonna alkaneet mittavat säästötoimenpiteet ja koronapandemia ovat vaatineet kaikilta toimijoilta valtavia ponnistuksia. Sairaanhoitopiirin ja TAYS:n tuoreet johtajat ovat joutuneet käyttämään kaiken tietotaitonsa, jotta asiat etenisivät hallitusti. Henkilöstö on venynyt jatkuvien muutosten ja säästökuurien edessä.

Kaikkien jaksamista on kuitenkin helpottanut ajatus, että yhdessä selvitään tämäkin koronan aiheuttama yllättävä ja toivottavasti rajallinen ajanjakso. Sairaanhoitopiirin valtuutettuna olen seurannut tilannetta huolestuneena ja toivonut, ettei tilanne enää tästä pahenisi.

Tämä toive ei toteutunut. Vuoden vaihteessa toteutettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatio, jossa suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten palveluita yhdistettiin sairaanhoitopiirin toiminnaksi, on osoittautunut ongelmallisemmaksi kuin asiaa päättäessämme tiesimme.

Tiedossa oli, että Tampereen kaupungin mielenterveyspalveluissa oli ongelmia erityisesti hoitoon pääsyssä. Myös kroonisesta lääkärivajeesta oli tietoa. Mutta se tilanne, mikä nyt on alkanut tulla julkisuuteen, on aivan eri luokkaa kuin saatoimme kuvitella. Teimme päätöksemme vajavaisin tiedoin.

PSHP:n valtuutettuna tärkein tehtäväni on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluiden, joita tarjotaan, tulee olla ennakoituja ja riittävän laadukkaita. Uuteen toimintaan täytyy pystyä valmistautumaan parhaalla mahdollisella olemassa olevalla tiedolla. Sitä tietoa meillä ei ollut. Siirtyneen toiminnan hoitovaje on paljon suurempi kuin kukaan osasi odottaa.

Miten voi olla mahdollista, että tätä ei tiedetty? Todellista tilannetta ei osattu ennakoida eikä siihen osattu valmistautua.

Millainen vaikutus asialla on toiminnasta vastuun ottaneelle yksikölle? Riittävätkö rahat ja nykyinen henkilöstö selvittämään asian, vai jatkuuko apua tarvitsevien hätä? Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että TAYS:n psykiatrian toimialue saa kaiken mahdollisen tuen näiden elintärkeiden palveluiden kehittämisessä.

Ulla Kampman
sh, PSHP:n valtuutettu (sd)

Kovaa peliä Pirtestä

Julkaistu , kirjoittanut

Tarjottu Aamulehteen 7.9. 2020 vastineeksi, mutta Aamulehti ei julkaissut

Aamulehdessä 7.9. oli hyvin yksipuolinen toimittaja Happosen kirjoittama uutinen Tampereen kaupungin työterveyspalveluiden myynnistä kaupungin rahoitusjohtaja Arto Vuojolaisen antamiin, työterveysyhtiötä koskeviin tietoihin perustuen.

Jo otsikkotasolla sorruttiin vääristelyyn. Kirjoituksessa väitetään, että Pirtellä on liikaa yksityisiä asiakkaita. Väite on harhaanjohtava, ja asian suhteen ollaan yhtiössä valmiita tekemään tarvittavia yhtiöjärjestelyjä asian ratkaisemiseksi.

Toinen väite, että kaupunki on myymässä työterveyspalvelunsa, on myös virheellinen. Todellisuudessa kaupungin omistajaohjaus on esittänyt kaupunginhallituksen konsernijaostolle, että työterveyspalvelut kilpailutetaan, johon konsernijaosto myöntyi äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallitus päättää 16.9., edetäänkö asiassa vai luovutaanko tästä huonosta ajatuksesta. Jos asia etenee, kaupunginvaltuusto päättää myynnistä, mikäli ostotarjoukset ovat kohtuullisia.

Myyntiin liittyvissä perusteluissa, jotka olivat luettavissa konsernijaoston asialistalta, oli useita virheellisiä tietoja yhtiöstä. Pirten hallitus on pyytänyt omistajaohjausta korjaamaan tiedot ennen kaupunginhallituksen kokousta, jotta päätös kilpailutuksesta voidaan tehdä oikeaan tietoon perustuen.

Pirte on hyvä yhtiö, kertoo rahoituspäällikkö. Tämä on totta, vaikka kaupunki kohtelee sitä tällä hetkellä todella epäreilulla tavalla. Itse en tarjoaisi omistamaani yhtiötä kilpailijoiden suurennuslasin alle yksityiskohtaisine tietoineen. Esimerkkeinä onnistumisesta kuvataan joidenkin kuntien työterveyspalveluiden myynnit. Huomiotta jää kuitenkin se, että myyntihuuman jälkeen alkaa arki ja riittävän alueellisen monopolin saavutettuaan yksityinen toimija luonnollisesti nostaa hintojaan.

x x

Rahoitusjohtaja haluaa samat mutta edullisemmat työterveyspalvelut kuin nyt on. Alaa yhtään tunteva voisi ihmetellä, missä mielikuvitusmaailmassa tässä eletään?

Vaikka omistajaohjauksen suuntaan on toistuvasti viestitty, että erikoislääkärikoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa ei ole myynnin jälkeen enää kaupungin käsissä, tämä viesti ei mene perille. Myyntiaikeet eivät aiheuta pelkästään huolta pirteläisten keskuudessa vaan monen muunkin asioita seuraavan kuntalaisen keskuudessa.

Tämä prosessi alkaa jo muistuttaa läpinäkymättömyydessään kabinettijohtamista.


Ulla Kampman, Pirten hallituksen jäsen

Kaupungin työterveysyhtiö laitetaan lihoiksi

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti lähetetty 30.8.2019, julkaistu

Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti äänin 4-5 laittaa Pirten (Tullinkulman työterveys Oy) myyntiin. Hämmästyttävää oli, että virkavastuulla olevien valmistelijoiden perusteluteksti ei monilta osin perustunut faktoihin, joiden perusteella poliittiset päättäjät tekivät päätöksensä.

Myyntiesitys keskittyy myymisestä saatuun rahalliseen hyötyyn ottamatta huomioon siihen liittyviä taloudellisia menetyksiä, kuten esimerkiksi Pirten merkittäviä ostoja Fimlabilta ja kuvantamiskeskukselta. Yksityiset työterveysyhtiöt rahastavat luonnollisesti yksityisillä laboratoriopalveluillaan ja kuvantamisellaan.

Pirtellä on asiakkaana lähes 2000 pääasiassa tamperelaista yritystä, joilla on yhteensä vajaa 20 000 työntekijää. On itsestään selvää, että viimeistään seuraavan sopimuskauden alkaessa näiden yritysten työterveyshuollon kustannukset tulevat nousemaan.

Pirte tarjoaa myös lakisääteisiä työterveyspalveluita erityisesti pienille yrityksille ja yrittäjille, joille muut toimijat eivät niitä tarjoa tai heiltä edellytetään kalliita pakettisopimuksia. Päättäjien tulisi kantaa vastuuta myös heistä. Pirte vaikuttaa alueen työterveyden hintatasoon tasapainottavasti. Tampereen työterveyspalveluiden hintataso on edullinen suhteessa muuhun Suomeen.

x x

Kuinka käy yliopistoyhteistyön? Pirtellä on lupa toimia erikoislääkäreitä kouluttavana yksikkönä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Tämä koulutustoiminta on taannut yritykselle hyvän ja laadukkaan lääkäriresurssin. On selvää, ettei yksityisellä toimijalla ole intressiä käyttää tulojaan heille tuottamattomaan toimintaan.

Työterveyshuollon ydintä ovat työperäisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja työkyvyn ylläpito.

Seuraamme mielenkiinnolla, kuinka eri tahot päätöstentekovaiheessa ottavat huomioon kokonaisuutta laajemmin. Vastustamme tällaista lyhytnäköistä pyrkimystä paikata kaupungin taloutta.

On ilmeistä, että Pirten myynti lämmittää vain hetken kassaa, kuten tietotekniikkayhtiön kohdalla aikanaan kävi.

Ulla Kampman (sd) Pirten hallituksen jäsen
Ilpo Sirniö (sd) PSHP: hallituksen varapuheenjohtaja

Soten valinnanvapaus vajaakuntoisillekin

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti lähetetty 29.3.2017, julkaistu

Hallituksen ajaman sote -valinnanvapauslain lausuntokierros on juuri päättynyt. Nyt odotellaan hallituksen esitystä lain sisällöksi. Valinnanvapaudelle on asetettu paljon odotuksia.

On puhuttu kustannussäästöistä, toimintojen tehostamisesta ja jonojen purkamisesta. Yhteiskuntavastuusta ei ole puhuttu. Sote-palveluiden tuottamisesta kilpailevien yritysten tavoiteltavista arvoista on mainittu yhteiskuntavastuu, jota ei kuitenkaan ole määritelty muuten kuin että yrityksen verotuksen on tapahduttava Suomessa.

Suomessa on noin miljoona vajaakuntoista. Heidän perusoikeuksiensa turvaamiseksi olisi hallituksen tulevassa lakiesityksessä huomioitava sote-palveluja tuottavien yritysten yhtenä kilpailutustekijänä myös yritysten toimintamallin tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo. Tätä voitaisiin mitata esimerkiksi vajaakuntoisten työllistämistavoitteena, kokemusasiantuntijatoiminnan aktiivisuutena, itsenäisen asumisen tukemisena tai asiakkaiden itsensä osallistumisena stigman eli sairauteen liittyvän häpeäleiman vastaiseen työhön.

Esim. Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että palveluja tuotetaan monituottajamallilla eri toimijoiden kesken. Toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön palvelunkäyttäjien, maakunnan, yritysten ja yhdistysten kesken. Yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamista voitaisiin hyödyntää peruspalveluiden lisäksi ainakin päihde- ja mielenterveystyössä, vammaispalveluissa ja monien pitkäaikaissairauksien kuntouttavassa toiminnassa. Sillä olisi merkittävä vaikutus eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisijänä.

x x

Parhaimmillaan voisimme muuttaa nykyisen, asiakkaan passiiviseen ja usein ulkopuoliseen rooliin pakottavan järjestelmämme kertaheitolla sellaiseksi, jossa toimivat rinnakkain alan ammattilaiset ja oman vastuunsa tietävät asiakkaat. Tämä olisi motivoivaa ja tehokasta, synnyttäisi myös säästöjä ja parantaisi ihmisten elämänlaatua.

Hallituksen tulevalle viikolle lupaamaa valinnanvapauslain esityksen ei tule läpäistä eduskuntakäsittelyä ilman että siihen kirjataan yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamisvelvoite yritysten kilpailutusperusteena.

Ulla Kampman

Työhyvinvointia kiitoksesta

Julkaistu , kirjoittanut

Valtuustopuhe 16.3.2015
On hienoa, että kaupunki työnantajana esittää työntekijöilleen mahdollisuutta saada käyttöönsä liikuntaseteleitä, vaikka ajat ovatkin tiukat.

Pienetkin teot, jotka lisäävät työhyvinvointia ovat tärkeitä. Työhyvinvointi onkin otettava kaupunkiorganisaatioissa strategisen ja tietoisen kehittämisen kohteeksi.

Työpaikoilla on myös huolehdittava, että esimiehillä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.

x x

Niin sanottu Inhimillinen pääoma on otettava tehokkaaseen käyttöön. Inhimillinen pääoma tarkoittaa henkilöstöön ja työyhteisöön sidoksissa olevia aineettomia resursseja, joita ovat esimerkiksi osaaminen ja asenteet.

Parhaita tapoja vaikuttaa asenteisiin on julkinen kiitos!
Inhimillinen pääoma tukee työyhteisön hyvinvointia, tuottavuutta ja kykyä uudistua. Inhimillinen pääoma vaikuttaa myös työurien pituuteen ja eheyteen.

Lisäksi erityisesti muutostilanteissa on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen ja että he saavat riittävästi tietoa muutoksesta.
Työhyvinvointipääomaa syntyy yhteisöllisyydestä ja työpaikan toimivista käytännöistä.

Työhyvinvointipääoma on strateginen resurssi, jonka kasvattaminen ja ylläpitäminen pitkällä tähtäimellä on kilpailukyvyn tärkeä edellytys.

Vastuullinen työnantaja ymmärtää tämän viimeistään nyt, kun esimerkiksi kilpailu osaavasta hoitohenkilöstöstä alkaa toden teolla.

Lääkärikoulutuksen laatu

Julkaistu , kirjoittanut

Helsingin Sanomat, mielipide 6.3.2014

Lääkärikoulutuksen laadusta Helsingin sanomissa aiemmin kirjoittanut yleislääkäri Miila Halonen on surullisen oikeassa lääkärikoulutuksen tilasta. Jo tälläkin hetkellä lääkäreitä koulutetaan aliresurssoituna. Kurssikokojen kasvaessa opetus on hiljalleen muuttunut aiemmasta pienryhmäopetuksesta suurryhmäopetukseksi ja demonstraatioluennoiksi.

Vieläkin puhutaan pienryhmäopetuksesta, vakka todellisuudessa ryhmä voi olla 20 henkilön suuruinen. Käytännössä ryhmässä vain kaksi rohkeinta pääsee näkemään ja tekemään kunnolla opetettavia asioita. On täysin mahdotonta, että sellaisessa tilanteessa pystyy oppimaan jonkin käden taitoja vaativan toimenpiteen, kuten nivelpistoksen tai spinaalipunktion.

Vuorovaikutustaitojen opetus on edelleen vaatimatonta. Esimerkiksi Tampereella lääkärikoulutuksen kuuden opiskeluvuoden aikana opetetaan yhden kerran vuorovaikutustaitoja, mikä ei todellakaan ole kovin paljon, vaikka sitä olisikin integroitu muuhun opetukseen.

On selvää, että kun lääkäri valmistuu, niin hän on erittäin epävarma monista asioista, mitkä häntä kohtaavat ensimmäisten työkuukausien aikana. Ja vaikka työ tekijäänsä opettaa, niin tämä ei ole lääkärin työssä mahdollista.

Lähtökohtaisesti täytyy osata jo paljon ennen kuin aloittaa työt lääkärinä. Itse lääkärikoulutukseen osallistuvana olen enemmän kuin huolissani, kun mietin sitä, että vuonna 2015 tulee laajennetut sisäänotot kaikkiin lääketieteen yksiköihin ja ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että resursseja lisättäisiin, opetuspuolella, tilapuolella tai millään oppilashuoltoon liittyvällä alueella. Kaiken kaikkiaan lääkärikoulutuksen lisääminen ei ole ratkaisu lääkäripulaan, vaan kaikkien edellä mainittujen asioiden ratkaisu olisi ratkaisu lääkäripulaan.

x x

Kun nuori opiskelija tulee opiskelemaan lääketiedettä jo pääsykoe varmistaa sen, että kyseessä on henkilö, joka pystyy omaksumaan paljon tietoa.

Samalla on ihan selvää, että liian monet, jotka lähtevät koulutuksesta vaativaan työelämään, lähtevät sinne epävarmoin mielin. Opetuksesta päättävien henkilöiden asenne vaikuttaa olevan se, että tehdään muutokset ja katsotaan sitten, miten seurauksista selvitään. Meillä kansalaisilla on kovat vaatimukset siitä, että lääkärit olisivat taitavia ja hyvin koulutettuja ja saamme laadukasta palvelua.

Todellisuudessa nykyisellä systeemillä tilannetta huononnetaan. Lääkärikoulutuksessa mukana olevat ovat huolestuneita tästä asiasta, mutta harvalla on kiireen vuoksi aikaa tai voimia purnata siitä.

Kiireen aiheuttama välinpitämättömyys näkyy jo kaikessa.

Sairas terveyskeskus

Julkaistu , kirjoittanut

Aamulehti, lähetetty 3.3.2014

Aamulehden tutkiva journalismi oli selvittänyt Tampereen terveyskeskusten jonotustilastoja ansiokkaasti. Samoja tietoja ei herunut aiemmin edes kaupungin johtaville luottamushenkilöille, joten pisteet Aamulehdelle.

Selvityksen perusteella Tampereen terveyskeskusten toiminta on hälyttävän epätasaista ainakin, jos lääkärin vastaanotolle pääsy on kriteerinä hyvälle toiminnalle. Alueelliset erot ovat uskomattoman suuria. Miten asiaa on yritetty ratkaista?

Olisiko nyt vihdoin aika ottaa suurennuslasin alle yksiköt, jotka näyttäytyvät jonotustilastojen kärjessä ja häntäpäässä? Olisiko niin mahdollista löytää ne hyvät käytännöt, jotka mahdollistavat sujuvan toiminnan? Yksityistäminen ei näytä olevan avain onneen ainakaan Aamulehden artikkelin perusteella.

Ulkopuolisen huomio kiinnittyy esimerkiksi siihen, että vain osa Tampereen terveysasemista (Lielahti, Tipotie ja Tammelakeskus) ovat mukana pitkäaikaissairaiden ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittämiseen tähtäävässä POTKU-hankkeessa.

On selvää, että tällainen hanke, jossa pitkäaikaissairautta, kuten diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville luodaan hyvinvointia laajasti tukeva hoitomalli, pitäisi olla käytössä kaikilla terveysasemilla. Miksi näin ei ole?

x x

Huomion arvoista on myös se, että iltavastanottojen määrä on lyhimmän odotusajan terveysasemilla pienempi kuin muilla terveysasemilla. Iltavastaanottoja tulee toki olla saatavilla. Toisaalta muu terveysasemien henkilökunta työskentelee päiväsaikaan ja kaikki oheispalvelut ovat parhaiten silloin käytössä, joten herää kysymys, onko hyvän ilta-ajan palvelun hintana se, että päivällä jonotetaan pitempään vastaanotolle.

Myös hyvin pienet yksiköt ovat haavoittuvia. Jos lääkärin virkoja on viisi ja niistä yksi on täyttämättä, niin käytännössä jo lomien takia vastaanottoa pitää hieman yli kolme lääkäriä. Jos yksi on sairaana, viiden vahvuudesta saattaa olla paikalla vain kaksi. Jos toisella heistä sattuu olemaan vielä jokin vakituinen vastaanotto (esim. neuvola) terveysaseman ulkopuolella juuri tällaisena päivänä, jää vastaanottoa pitämään yksi lääkäri. Siinä ei paljon kokemus auta.

Olisi otettava vihdoin todesta lääkäreiden työn ja muun henkilökunnan työn organisointi. Kuinka paljon lääkärit tekevät muuta kuin lääkärin työtä? Päivystyspotilaiden ohjanta ajanvarasvastaanoton sekaan on varma keino uuvuttaa ahkerimmatkin lääkärit. Myös nuorten lääkäreiden halu työskennellä terveyskeskuksissa on heikkoa, koske he kokevat työn pakkotahtiseksi verrattuna yksityisten firmojen tarjoamiin työsopimuksiin. Lisäksi he kokevat työn huonosti arvostetuksi, pelottavaksi, liian vastuulliseksi ja sosiaalityöntekijänä toimimiseksi ilman koulutusta.

x x

Tiedän toki, että ongelmat ovat syvällä vai pitäisikö sanoa syvältä: Lääkärikoulutus painottuu sairaalatyöhön, jonka arvostus on edelleen parempaa terveyskeskustyöhön verrattuna, vaikka Tampereella koulutuksessa asiaan onkin yritetty kiinnittää huomiota.

Asennemuutosta tarvitaan, koska terveyskeskuksen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on tulevaisuuden kannalta paljon tärkeämpää ja taloudellisempaa kuin jo puhjenneiden sairauksien hoito erikoissairaanhoidossa. Kuntalaisilla pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet hoitoon pääsyssä eikä kukkaron paksuus saa olla mittana siinä.

Ulla Kampman, sd
kaupunginvaltuutettu, Tre

Sisäilmaongelma

Julkaistu , kirjoittanut

Valtuustoaloite 18.11.2013

Tampereen kaupungin hallitsemissa rakennuksissa on energian saaston vuoksi rajoitettu
ilmastointia siten, etta ilmastointi suljetaan tai sita rajoitetaan rakennuksen kayttoajan
ulkopuolella. Taman seurauksena on kyseisista rakennuksissa alkanut esiintya yha useamminhomeesta johtuvia kayttajien terveydelle vaarallisia ilmanlaatuhaittoja.

Rakennus suunnitellaan rakennusteknisena kokonaisuutena, johon kuuluvat niin seinarakenteet, katot ja lattiat, kuten myos lammontuotto ja ilmanvaihto. Kaikkien naiden rakennusosien on toimittava hyvin, jotta saadaan hyva kokonaisuus.

llmastoinnin rajoittamisella on saatu aikaan rakennusfysiikassa epatasapaino, jonka seurauksena kosteutta on kertynyt rakenteisiin. Siella missa on kosteutta, on myos hometta!

Esitän valtuustolle, etta kaupungin hallitsemien rakennusten ilmanvaihdon rajoittamisesta
energiansaaston vuoksi luovutaan, koska rakennusten homekorjaukset tulevat huomattavasti kalliimmaksi kuin mita energiassa saastetaan.

(Lisatietoja ytimekkaasti: Rakennuslehti 31.10.2013 s.10-13, Haista home)

Ulla Kampman
valtuutettu, sd